VEIKKO LUOMI:

Kunniamerkkien ja sotilaspuvun käyttö

Lähestyvä itsenäisyyspäivä on Suomen arvokkain juhla, jolloin kaikissa juhlatilaisuuksissa - myös kodin piirissä - on sopivaa käyttää kunniamerkkejä. Merkkejä kannetaan isänmaan kunniaksi; siksi on hyvä palauttaa mieliin muutamia keskeisiä käyttöperiaatteita. Meidän reserviläisten on syytä olla hyvänä esimerkkinä etikettiasioissa.


Tumma puku sopii

Rinnassa kannettavia kunniamerkkejä voi kantaa myös tummassa puvussa; frakki, sotilas- tai virkapuku ei siis ole merkkien käytön edellytys. Tumma puku tarkoittaa mustaa, tummansinistä tai tummanharmaata pukua. Puvun kanssa käytetään kuviotonta valkoista paitaa. Solmio on yksivärinen tummansininen tai harmaa, sovelias on myös vaaleanharmaa ns. hopeasolmio. Hautajaisissa käytetään edellä mainitusta poiketen mustaa solmiota. Joissain harvinaisissa tilanteissa ja ”pienessä piirissä” voidaan harkiten käyttää myös muuta solmiota. Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon Suomen Tykistön Päivän 6.3. tilaisuudet ja tykkimiessolmio. Solmion oikea valinta osoittaa hyvää tyylitajua.

Kengät ovat mustat, samoin sukat ovat mustat tai puvun väriset. Myös siviilipäällystakissa voi käyttää rinnassa kannettavia kunniamerkkejä. Takin väreihin pätee sama kuin puvunkin. Sotilaspäällystakissa ei kanneta kunniamerkkejä, mitä esimerkiksi kunniavartiossa olevat reserviläiset eivät aina muista. Sen sijaan käytettäessä maastopukua m/91 paraatipukuna voidaan maastotakissa käyttää rinnassa kannettavia merkkejä.

Tumman puvun kanssa voidaan rinnassa nauhassa kannettavien merkkien ohella käyttää yhtä komentajan kaularistiä; ensimmäisen luokan komentaja ja suurristin komentaja pelkkää yhtä rintatähteä.


Ei merkkejä taskun reunaan

Nauhassa rinnassa kannettavien merkkien kiinnittäminen on eräs kunniamerkkien käytön hankalimpia asioita. Tärkeimmät seikat ovat seuraavassa. Jos merkkejä on useita, on syytä antaa asiantuntijan (esim. Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelu) kiinnittää ne kannakkeeseen. Siten varmistutaan merkkien oikeasta järjestyksestä, sekä siitä, että saman ritarikunnan (vast) myöntämiä eriarvoisia merkkejä ei ole tarpeettomasti. Myös nauhojen pituus saadaan siten oikeaksi. Nauhan ja merkin kokonaispituus on noin 80 mm, rinnakkain olevien merkkien ylä- ja alareunat ovat samalla tasolla.

Merkit kiinnitetään siten, että keskimmäinen merkeistä on vartalon keskilinjan ja hihan sauman puolivälissä. Merkkien kannake on täsmälleen vaakasuorassa. Kannakkeen yläreuna on 2 cm takinkäänteen napinläven alapuolella. Rintataskunenäliinaa ei pidä käyttää, eikä merkkejä suinkaan ripusteta taskun reunaan.

Nauhassa kannettavien merkkien kanssa ei käytetä takinkäännemerkkejä, kuten yhdistysten jäsentunnuksia. Poikkeuksena on veteraanien tammenlehvätunnus, jota sopii - ja pitääkin - käyttää.

Valtion virka-ansiomerkkiä ja keskuskauppakamarin ansiomerkkiä käytetään nauhassa kannettavien merkkien vasemmalla puolella. Jos nauhassa kannettavia merkkejä on niin useita, ettei se ole mahdollista, kiinnitetään virka-ansiomerkki nauhassa kannettavien ylä- ja keskuskauppakamarin merkki alapuolelle


RUK:n merkki esille

Reserviupseerikoulun kurssimerkki on vahvistettu käytettäväksi myös siviiliasussa kunniamerkkien kanssa. Merkki sijoitetaan samaan paikkaan kuin sotilaspuvussakin eli rinnan vasemmalle puolelle kuvitteellisen rintataskun alle. Reserviupseerikoulu on arvostettu sotilasopetuslaitos; merkin käyttö tuo koulun arvoa esille oikealla tavalla.


Reserviläiset ja sotilaspuku

Asetus puolustusvoimien sotilas- ja virkapuvuista (136/1997) oikeuttaa varusmiespalveluksen tai sitä vastaavan naisten vapaaehtoisen palveluksen suorittaneet henkilöt käyttämään sotilaspukua:

1. kunniakäynneillä ja kunniavartiossa sankarihaudoilla

2. puolustusvoimien tai maanpuolustusyhdistysten juhla-, edustus-, kilpailu- ja vastaavissa tilaisuuksissa sekä

3. sotilashenkilöiden häissä ja hautajaisissa.

Useimmat itsenäisyyspäivän tilaisuudet ovat siten sellaisia, joissa varusmiespalveluksen suorittaneet voivat käyttää arvonsa mukaista sotilaspukua.

Sotilaspuvun käyttöä arastellaan ja jopa rajoitetaan silloinkin, kun siihen ei ole syytä. Asetuksen teksti ” juhla-, edustus-, kilpailu- ja vastaavissa tilaisuuksissa” käsittää melkoisen määrän tapahtumia, joissa sotilaspuvun käyttö on sallittua ja mielestäni myös suotavaa.

Sotilaspukua käytettäessä on luonnollisesti noudatettava asianomaisia määräyksiä muun muassa pukinekokonaisuuksien ja puvussa kannettavien merkkien ja tunnusten suhteen.

Pidän sopimattomana, virheellisenä ja jopa vastenmielisenä tapaa, jolla monet maanpuolustusjärjestöjenkin jäsenet menettelevät rikkoen edellä olevaa ohjetta pukinekokonaisuuksista, merkeistä ja tunnuksista. Selvästä sotilaspuvusta tehdään muka siviiliasu poistamalla arvomerkit, minkä jälkeen asianomaiset kuljeksivat ympäriinsä maastopuvun takki auki, lakitta ja siviilimallisia asusteita sotilaspukuun yhdistäen.

Reserviläiset tekevät usein virheitä, jotka koskevat kokardeja, kauluslaattoja ja vöitä. Kertauksen vuoksi:

1. reserviläisistä miehistö käyttää sinivalkoista kokardia, aliupseerit, opistoupseerit ja upseerit leijonakokardia

2. miehistön ja aliupseerien kauluslaatoissa ei käytetä kuusenhavuompeleita, joita puolestaan upseerit ja opistoupseerit käyttävät

3. maastopuvun m/62 kanssa miehistö ja alikersantit käyttävät olkahihnatonta vyötä, päällystö kersantista alkaen käyttää olkahihnaa.

Tarkempia tietoja sotilaspuvun käytöstä saa vuonna 2000 vahvistusta Sotilas- ja virkapukuohjesäännöstä.

Lisätietoja kunniamerkeistä myös internetistä www.ritarikunnat.fi sekä Juha E. Tetrin teoksesta Kunniamerkkikirja.