Liperin Res.upseerien pj. Pekka Laakkonen
avajaispuheessaan



Tilaisuudessa palkittiin Sauli Tuomela (vas.), 
Pekka Laakkonen, Kari Laaninen ja Rauno Pelkonen





LARY:N ITSENÄISYYDEN ILLALLISET

Jo perineeksi muodostuneita Laryn Itsenäisyyden illallisia vietettiin Liperin Kaprakassa 5.12.2005. P-K Lary, eli Pohjois-Karjalan läntisen alueen reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta on perustettu v. 1993.

Siihen kuuluvat Liperin, Outokummun ja Polvijärven reserviläisyhdistykset. Laryn tarkoituksena on vahvistaa ja tehostaa jäsenyhdistysten toimintaa ja kanssakäymistä järjestämällä yhteisiä maanpuolustusaiheisia tilaisuuksia, retkiä ja tapahtumia.

Itsenäisyyden Illallisiin saapui tällä kertaa ilahduttavan runsaslukuinen osanottajajoukko. Yli 80 vierasta oli noudattanut kutsua. Määrää pidettiin suurimpana koko yhdistyksen toimintahistoriassa.

Tilaisuuden aluksi Liperin res.upseereiden puheenjohtaja Pekka Laakkonen toivotti illallisvieraat tervetulleiksi. Laakkonen kehotti puheessaan itsenäisyyspäivän inventaarioon, eli pohdiskeluun omasta kansallisuudestamme ennen ja nyt sekä tulevaisuudessa.

Tervetuliaispuheessa todettiin myös eri maanpuolustusjärjestöjen ja yhdistysten valtakunnalliset ja paikalliset merkkivuodet, joita oli juhlittu kuluneena vuonna sekä tullaan juhlimaan vuonna 2006.

Ennen juhlavan illallisaterian alkua Pekka Vipuveräjä Ja Antti Multala esittivät pari tilaisuuteen sopivaa laulua, heitä säesti Sauli Tuomela pianolla.

Illallisaterian jälkeen Maanpuolustuskoulutus ry:n OKUPOLI:n paikallisosaston päällikkö Rauno Pelkonen piti Liperin paikallishistoriaa käsittelevän juhlaesitelmän. Poimintoja sota-aikaan, muistomerkkeihin ja maanpuolustukseen liittyvästä esitelmästä:


Liperin sotilaalliset
muistomerkit

Täyssinän rauhan rajakivi sijaitsee Kaatamon kylässä Varkauden tien varressa. Kiveen on hakattu Ruotsin kolme kruunua, nimikirjaimet ja vuosiluku 1595. Suomen sodan muistomerkkireliefin paikka on Liperin kirkon aukiolla. Patsas kertoo siitä ajasta, kun majuri Herman von Burghausen oli Karjalan jääkärijoukon Liperin komppanian päällikkönä vv. 1808-09. Liperin kunnantalon aukiolla on myös Liperin patteriston tykki muistona ajasta, jolloin kenttätykistökoulutusta annettiin Liperissä vuosina 1932-1990.

Käsämän koululla perustettiin pääasiassa Liperin miehistä KTR/2:n kolmas patteristo. Tämän pakana-peitenimeä kantavan patteriston muistoksi on pystytetty patsas. Käsämän Veljesharjulla, Kaprakan juhlasalin edessä, on PionP 13:n muistokivi, jonka laatassa on luettavissa: "Me iskimme puolesta isänmaan, uskoimme huomiseen parempaan." Pataljoona perustettiin ja kouluttautui varuskuntakylässä, mistä lähti rintamalle v. 1941. Telmonselän rannassa Tutjunkylässä on Rauvanlahden muistomerkki. Se on v. 1944 pudonneen sotilaskoneen lentäjien muistoksi pystytetty.

Korpivaaran muistolaatta kertoo taas siitä, kun desantit surmasivat neljä paikallista asukasta v. 1944. "Rauhan minä annan teille, maailma ei voinut sitä antaa", on laatan viesti. Lentokentällä on Salpalinjan kivi ja muistolaatta Onttolan sotilaskentän henkilöstön muistoksi.


Mannerheim-ristin ritarit

Liperin Tutjunniemessä on Mannerheim-ristin ritarin kuparilaatta. Korpraali Mikko Matilainen (s.1920) nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi n:o 58. Nimityspäivä oli 15.5.1942. Perusteluissa todetaan mm: "Pysynyt tiukimmassakin paikassa kk:nsa takana ja niittänyt vihollisen joukkoja." Matilainen on julkaissut kirjan sota-ajan kokemuksistaan.

Kenraali Erkki Johannes Raappanalla oli kesäasunto jo ennen talvisotaa Liperin Vaiviossa. Myöhemmin hän oli vakituinen vaiviolainen aina kuolemaansa (1962) asti. Raappana oli Mannerheim-ristin ritari n:o 3 ja nimitys annettu 3.8.1941.


Paloaukean varuskunta,
Ylämylly

Ensimmäiset sotilaat saapuivat Ylämyllylle toukokuussa 1940. Kontiolahdesta siirrettiin KTR 1:n II patteristo 2.2.1945. Viralliseksi varuskunta-alueeksi Ylämylly määrättiin vasta 15.8.1949. P-K:n patteristo aloitti 1.1.1963 ja sen toiminta loppui 29.6.1990. Veikko Jalavan Sirpalepatsas vuodelta 1975 on Ylämyllyn entisen varuskunnan alueella. Se muistuttaa pohjoiskarjalaisesta tykistöperinteestä, eri aselajien keskinäisestä yhteistyöstä ja uupumattomasta tahdosta.

Ylämyllyn Jyrin alueella on taiteilija Pekka Hyttisen v. 2000 luoma teos "Paloaukea varuskuntana". Muistomerkki on syntynyt vv. 1940-1996 toimineen varuskunnan kunniaksi. Tuntemattoman sotilaan muistomerkki Ylämyllyn Paloaukealla on merkkinä ajasta, kun varuskunnasta lähti Jalkaväkirykmentti 8 (Tuntemattoman sotilaan rykmentti) kesäkuussa 1941 jatkosotaan.


Liperin asekätkennästä

Liperin asekätkentä oli ollut vilkkainta P-K:n alueella. Siitä tuli tuomio seitsemälle liperiläiselle 1-4 kk ehdollista Lisäksi määrättiin korvauksia aseiden puhdistamisesta ja syntyneistä vaurioista. Asekätkijät eivät menettäneet kansalais-luottamustaan liperiläisten mielissä. Heistä kolme valittiin v. 1948 kunnanvaltuustoon.


Palkittuja

Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita paikallisia toimijoita. Antti Toivola luovutti Pohjois-Karjalan reserviupseeripiirin ansiomitaleita seuraaville henkilöille: Sauli Tuomela, (kultainen ansiomitali), Pekka Laakkonen, Kari Laaninen ja Rauno Pelkonen, (hopeinen ansiomitali). Eero Reijosen rintamukseen kiinnitettiin kultainen ansiomitali, joka hänelle oli aiemmin myönnetty pöytämallisena. Kaikki palkitut ovat Liperin reserviupseerit ry:n jäseniä.

Jyri Jovial on nelihenkinen esiintymisryhmä, joka koostuu naapuruksista Ylämyllyn Jyrin-kylältä, vanhan Paloaukean laidan asukkaista. Merja Flink, Heimo Tahvanainen, Antti Multala ja Raimo Vattulainen esittivät koskettavan sikermän sota-ajan lauluja, joiden lomassa esitettiin otteita romaanista Tuntematon sotilas.

Illanvietto jatkui arpajaisten, vapaan seurustelun ja Jyri Jovialin tahdittaman tanssin merkeissä. Tilaisuuteen osallistuvilla oli myös mahdollisuus tutustua esillä olleeseen Kadettipiirin koostamaan valokuvanäyttelyyn, jonka nimi on Taistelu Suomen Itsenäisyydestä 1939-1945.

Teksti:
Pekka Laakkonen ja Rauno Pelkonen

Kuvat: Antti Toivola