Joensuun Ilmasillan puheenjohtaja Rauno Suhonen 
esittelee Joensuun lentokentän läheisyydessä sijaitsevaa
 entisöityä Junkers-pommikoneen suojakorsua. Paikalla 
sijainnut korsu oli 44 ykköslentueen päällikön kapt. Erkki
 Itävuoren koneen paikka. Suhosen esittelemällä leveällä
 alustalla sijaitsivat koneen laskutelineet, kapeassa
 takaosassa kannuspyörä. Taustan aukko on 
potkurivirtauksia varten.



Junkers oli jatkosodassa Suomen järein pommikone. 
Suhosen kädessä Liperin Roukalahteen pudonneen 
koneen osia. Kone joutui potkurivirtaan ja menetti
 ohjattavuutensa. Miehistö menehtyi. Myös Roukalahden
 Junkersin tuhoutumispaikalla on muistomerkki.



Lentoaseman muistokivi on 6.3. 
Ilmavoimienvuosipäivän seppeleenlaskukohde.



Kuvassa Junkers -pommikoneen potkurikoneiston 
jäännös lentoaseman vitriinissä. Kone lähti 15.6.1944
 pommitus-lennolle. Vasen moottori syttyi tuleen ja
 miehistö joutui hyppäämään . Yksi menehtyi.

 

 

 



JUNKERS POMMIKONEEN SUOJAKORSU ENTISÖITYNÄ ONTTOLASSA


Nykyisen Joensuun lentoaseman paikalla sijaitsi jatkosodan aikana ns. Onttolan kenttä. Se oli pommituslaivueiden pääkenttä Suomessa koko jatkosodan ajan. Parhaimmillaan alueelta toimi alun toistasataa konetta, mukana myös taisteluhävittäjiä. Entisöity Junkers-pommikoneen suojakorsu on tällä hetkellä ainoa Suomessa ja todellinen voimainponnistus Joensuun Ilmasillan jäseniltä. Suuren avun entisöintiin antoivat työn ja kaluston muodossa Pohjois-Karjalan Prikaati ja StoraEnso.

Yhdistyksen puheenjohtajan Rauno Suhosen mukaan aloite suojakorsun entisöinnistä tuli kunniajäsen lääkintäneuvos Olavi Koskisen taholta. Koskinen itse oli toiminut Junkers -pommikoneen miehistössä.
- Juhannusviikolla 2005 työt pantiin alulle. StoraEnson monitoimikone ja ajokone siirsivät puuston paikalta. Sitten tulivat Pohjois-Karjalan Prikaatin miehet ja kalusto. Muistomerkki sijaitsee silloisen Ilmailulaitoksen ja yksityisen maanomistaja Jouko Simosen maalla. Maanomistajien myönteinen asenne mahdollisti entisöintityön.
- Kaikki materiaali saatiin lahjoituksena. Maita tuotiin 100 kuutiota, toista kilometriä hirsiä, 1,2 km lankkua ja sama mitta rautalankaa, 200 neliötä kattohuopaa ja 60 kiloa nauloja. Raakaan työhön varattiin kaksi viikkoa, mutta työ valmistui viikossa. Jäsenistömme teki vielä viikkojen ajan viimeistelytöitä ja tietäkin kunnostettiin paikalle 800 metrin matkalta, Rauno Suhonen kertoi.


Ilmasilta vaalii ilmailuperinteitä

Korsun lisäksi Ilmasilta pystytti opastetaulun, nuotiopaikan ja puukatoksen. Paikka toimii yhdistyksen käytössä. Paikalla pääsee vierailemaan myös muita maanpuolustushenkisiä toimijoita.
Ilmavoimien perinnetyö jakaantuu Suhosen mukaan kahteen haaraan. Ensiksi on ilmavoimien Kiltaliiton alaiset joukko-osastokillat ja aselajikillat. Vapaampi toimintamuoto on ns. Ilmasilloilla, joita Suomessa on noin10.
- Ilmasiltojen tehtävänä on edistää alueensa ilmavoimien perinteitä ja vaalia niitä. Pohjois-Karjalassa tätä työtä tekee Joensuun Ilmasilta ry. Jäsenistössä on edelleen kaksi sotalentäjää. Alun perin ilmasilloissa toimivat henkilöt, joilla oli sotalentotausta tai olivat alan teknistä henkilökuntaa. Myöhemmin mukaan tulivat sodan jälkeen ilmavoimissa palvelleet ja siellä varusmiehinä olleet.
Viime aikoina jäseniksi on Suhosen mukaan hakeutunut niitäkin, joilla ei ole ilmavoimataustaa, mutta muuten kova innostus ilmavoimien historian kartuttamiseen ja ylläpitämiseen. Toivotammekin heidät lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme. 15 euron jäsenmaksulla saakaan harvoin näin korkealaatuista toimintaa ja ohjelmaa, Suhonen lupasi.


Näkyvimmät toimintamuodot

Paikallisen Ilmasillan näkyvimmät saavutukset ovat seitsemään muistomerkkihankkeeseen osallistuminen, joista korsuhanke on kaikista suurin ja näyttävin. Joensuun lentoaseman odotusaulassa on näkyvästi esillä Junkers -pommittajan potkurinnapavitriini ja ulkona muistokivi tauluineen. Enossa on kaksi muistomerkkiä, Rahkeessa ja Kaltimojärvellä. Viime syksynä Vainonnimen edustushuvilalle pystytettiin kaksi muistotaulua, joissa oltiin mukana. Niissä kerrotaan pommikoneiden toiminnasta Linnunlahden jääkentältä. Lentoaseman muistomerkille lasketaan aina Ilmavoimien vuosipäivänä muistoseppele 6.3. Ensi vuonna Ilmavoimien perustamisesta tulee kuluneeksi 90 vuotta.
Syyskausi alkaa aina Ilmavoimien vainajien vuosipäivänä seppeleenlaskulla 7.9. Silloin kohteena on sankarihaudat tai jokin muistomerkeistä.


Ensi vuonna mukana näyttelyn pystyttämisessä

Ensi vuoden suunnitelmiin kuuluun toukokuussa Joensuun Yliopiston ja Pohjois-Karjalan maakuntamuseon kanssa yhdessä rakennettavan näyttelyn pystytyksessä. Se kertoo ilmavoimista keskittyen erityisesti kertomaan Joensuun seudun sotilasilmailusta jatkosodan aikana. Silloinhan Pohjois-Karjalassa oli voimakas ilmavoimakeskittymä. - Ehkä joku ilmavoimien ritari esitellään silloin ja ehkäpä erään Junkers -pommikoneenkin tarina kerrotaan. Tarkkoja päätöksiä sisällöstä ei vielä ole, mutta näyttely pidetään, Suhonen lupasi.


Lentolaivueet

Vuosina 1941-1944 alueella toimivat seuraavat Ilmavoimien yksiköt: LeLv 15, Osasto Räty, Osasto Malinen ja Osasto Jouni Höytiäisen Hirvirannalla. LL16, Pyhäselän rannalla Ylämyllyllä, LLv 24, LLv 26, LLv 28, LLv 46 Pyhäselän rannalla Linnunlahdella ja Noljakassa.
Junkers Ju 88 A-4:n suomalainen tunnus JK edusti pommikoneiden parasta kalustoa. Niitä ostettiin Suomeen 24 kpl keväällä 1943.


Teksti ja kuvat: Raine Turunen