Linjauksia?

Kesä monine kilpailuineen on kääntymässä syksyksi, alkaa vuoden 2008 toiminnan suunnittelu. Matti Kauppisen johdolla on järjestetty monet ampumakilpailut, niistä merkittävimpinä Reserviupseeriliiton Suomen mestaruuskilpailut elokuun puolessa välissä Onttolassa. Ajauduimme kilpailujen järjestäjiksi joulukuussa 2006 RUL:n toiminnanjohtajan Janne Kososen käännyttyä luottomiestensä puoleen toisen piirin luovuttua tehtävästä. Oli mukava Joensuun Reserviupseerien syyskokouksessa todeta sieltä löytyvän intoa ja vastuuntuntoa ottaa tarjottu tehtävä hoidettavaksi. Tehtävä nähtiin mahdollisuutena avata uusia toimintamuotoja ja innostaa jäsenistöä toimintaan. Kilpailujen järjestelyissä onnistuttiin. Onnistumiseen eivät Joensuun reserviupseerien kolmesataa jäsentä kuitenkaan riittäneet, vaan mukana oli reserviupseereja ja reserviläisiä Joensuusta, Kontiolahdelta ja Liperistä. Mittavan panoksen kilpailujen onnistumiseksi antoivat myös muutamat Joensuun Ampujien jäsenet. Voidaksemme osallistua tapahtumiin on joidenkin otettava myös vastuu niiden järjestämisestä. Se on osa yhdistystoimintaa. Reserviläisurheiluliiton toimintasuunnitelmassa piiriemme odotetaan järjestävän sovellettujen reserviläisammuntojen (SRA) SM-kilpailut vuonna 2009 ja talvikilpailun 2010.

  Olen vuoden katsellut piirien toimintoja. Pian lienee valittava jatkossa käytettävä toimintalinja. Edessäni on kolme päävaihtoehtoa: a) Ryhdyn voimakkaasti itse linjaamaan piirien toimintoja. b) Kävelen puheenjohtajan perässä ja hoen ”kyllä herraa”. Muutama joensuulainenkin eversti tietää, että tämä ei ole minulle helppoa, mutta onnistuu tarvittaessa. c) Huolehdin siitä, että toiminnat linjataan piirihallitusten kokouksissa ja näitä linjauksia noudatetaan. Sotilaana toimin laillisen yhteyskuntajärjestyksen säilyttämiseksi. Siksi viimeinen vaihtoehto tuntuu tällä hetkellä sopivimmalta. Asiaa hämmentää myös Reserviläisliitto, joka palkkani puolikkaan maksajana odottaa minun ensisijaisesti ajavan eteenpäin liiton linjauksia.

  Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg on herättänyt voimakasta keskustelua kannanotoillaan jäsenistön asemasta ja heille tarjottavista palveluista. Olli olisi hyväksymässä tosiasian siitä, että pääosa jäsenistöstä osoittaa jäsenyydellään vain myönteisen suhtautumisensa maanpuolustukseen odottamattakaan mitään toimintaa - puhumattakaan siitä, että olisi sitä itse järjestämässä. Jokaisella voi olla asiasta oma mielipiteensä. Tärkeää olisi kuitenkin tunnistaa ja todeta rehellisesti vallitseva tilanne sekä ottaa se toiminnan suunnittelussa huomioon. Pyrimmekö palvelemaan koko jäsenistöä ja millä tavoin? Olin yllättynyt, kun kuulin reserviupseeripiirin ykköskysymyksen olevan maakuntajoukkojen perustaminen. Asia koskettanee kohtuullisen pientä osaa jäsenistöstä. Samansuuntaisia ajatuksia esitettiin liiton ampumakilpailujen yhteydessä. Esitetyn kannan mukaan reserviläisten kilpailuissa tulisi jatkossa ampua vain sotilasaseilla ns. sotilasammuntoja. Suunnataanko toimintamme jatkossa koko jäsenistölle, pieneneviin, mutta edelleenkin kansainvälisesti miesvahvuudeltaan suuriin sodan ajan joukkoihimme kuuluville reserviläisille vai sille jäsenistömme osalle, joka kuuluu sodan ajan joukkojemme maakuntakomppanioihin? Maakuntakomppanioistahan puolustusvoimat jo nytkin pitävät erittäin hyvää huolta. Uusia toimintamuotoja kehitettäessä olisi hyvä jo alussa miettiä ja julkistaa rehellisesti se, mille jäsenistön osalle toiminta kohdistetaan. Vaikka ajattelisin miten positiivisesti, en kykene näkemään mediajäsentämme – viisikymppistä tuhdissa kunnossa olevaa reserviläistä/reserviupseeria – suorittamassa kenttäkelpoisuuskokeen lihaskunto- tai juoksutestiä. Kaikki toimintatavat ovat hyviä, kunhan teemme asioista selvät linjaukset niissä kokouksissa, joiden tehtäviin linjausten teko kuuluu.


Kari Jylhä
toiminnanjohtaja