Kuva Vuonislahdessa esitetystä Olli Tiainen 
-näytelmästä, jossa talonpojat ovat valmiina 
kohtaamaan vihollisen Jauhiaisen salmessa.

 

 



Jauhiaisen salmen taistelu Vuonislahden kylähistorian mukaan


Irtauduttuaan Vornan taistelusta kaatoivat talonpojat puita tielle hidastaen venäläisten etenemistä pohjoista kohti. Venäläisten pääjoukon jäädessä Kelvälle kärkijoukko eteni majuri Bobarikinin johdolla Vuonislahtea kohti.
Jauhiaisen salmen pohjoisrannalla olivat Olli Tiaisen talonpoikaisjoukot venäläisiä vastassa. Tiainen oli haalinut Nurmeksesta 400 miehen vahvuisen joukon jotka tulivat kirkkoveneillä paikalle.
  Kun majuri Bobari saapui Jauhiaisen salmeen, marssi toisella puolella suljettu joukko, ampui yhteislaukauksen kadoten sitten metsään. Perässä tuli toinen, kolmas ja neljäs joukko tehden samoin. Tällöin venäläiset arvelivat vastustajia olevan liikaa. Talonpojat olivat juonikkaita ja naamioituivat sotilaiksi laittamalla tuohinauhan korkeisiin kirkkohattuihinsa ja vyöttäytymällä rinnan yli vedetyin tuohihihnoin. Kaukaa salmen yli katsottuna talonpojat näyttivät oikeilta sotilailta.
  Bobarin arveli, että vastassa oli heille liian vahva vastustaja ja palasi joukkoineen Kelvälle. Yön tultua Tiainen ja Stenius lähettivät liikkeelle talonpoikaispartioita. Näiden tehtävänä oli motittaa ja katkaista venäläisten paluu. Eversti Gerngross aavisti aikeen ja passitti joukkonsa ripeästi Joensuuta kohti.
  Jauhiaisen “taisteluissa” kunnostautuivat mm. Antti Lintunen, Martti Simonpoika Stenius, Samuli Lackman, eronnut jääkäri Pekka Kokkonen, Juho Mustonen, tirehtööri Mustelinin torppari Olli Huttunen, Olli Nevalainen, Antti Ryynänen, Matti Laakkonen, Juho Honkanen ja Iisakki Vallius.


Muistomerkki paljastettiin isänmaallisessa hengessä v. 1930

Olli Tiaista ja hänen urhoollisia talonpoikaisjoukkojaan muistettiin pystyttämällä muistomerkit sekä Vornalle että Vuonislahteen. Sanomalehti Karjalainen kertoi juhlasta 14.10.1930 mm. seuraavaa: ”Pohjois-Karjalan viides taistelukenttä saanut muistomerkkinsä. Vuonislahden muistomerkki paljastettiin viime sunnuntaina vaikuttavin juhlallisuuksin. Taajat ihmisjoukot pitäjän kaikilta kulmilta, vieläpä naapuripitäjistä olivat saapuneet tilaisuuteen. Joensuun suojeluskunnan torvisoittokunnan soitettua Karjalan marssin kapellimestarinsa Erkki Karvosen johdolla astui patsaan viereen kansanedustaja J.G. Ryynänen Vuonislahdelta ja piti voimakkaan, esi-isien kunnioitusta uhkuvan puheen luovuttaen samalla patsaan sen hankkijain Pielisjärven talonpoikain ja suojeluskunnan puolesta paikkakunnan asukkaiden huoltoon ja huolenpitoon teroittaen mieliin muistopatsaan velvoittavaa merkitystä isänmaalliseen valppauden ja puolustustahdon lujittamiseksi vaarallista itää vastaan.
  Soittokunta soitti tämän jälkeen Suomen Laulun y.m. Lehtori Olli Koistinen Nurmeksesta piti sitten laajan, sisältörikkaan, erittäin innostavan juhlapuheen muistomerkkiin liittyvistä tapahtumista vuosien 1808-09 sodassa selostaen erinomaisen mielenkiintoisesti sen suuresti suunnitellun venäläisten saartoliikkeen Pohjois-Karjalassa, jonka Pielisjärven talonpoikain horjumaton puolustustahto ja urhea rynnistys valppaitten johtajien Olli Tiaisen ja Iisak Steniuksen neuvokkuudella tekivät tyhjäksi ja pakottivat puolustajiin verrattuna moninkertaisen vihollisjoukon peräytymään pois maakunnasta.
  Joensuun rajavartioston komentaja, everstiluutnantti E. Raappana ja Pohjois-Karjalan sk-piirin piiripäällikkö, everstiluutnantti E. Sairio puhuivat vielä mieliin painuvasti hetken ja paikan merkityksestä monisatalukuiselle juhlayleisölle. Harras, isänmaallinen tilaisuus päättyi soittokunnan esittämään Maamme -lauluun.”
  Juhlapaikan tärkein nähtävyys, graniittilohkareista suorakulmaisesti kokoon laadittu, lujatekoinen ja koruttomuudellaan vaikuttava, monumentaalinen muistopatsas seisoo taistelupaikkaa lähellä nuorisoseuran talon edustalla. Patsaan itäpuoleiseen sivuun on kiinnitetty kolmiosainen metallinen laatta tohtori A.S. Kilpeläisen suunnittelemine teksteineen: Jauhiaisen salmi 10.10.1808 Täällä pysähdyttivät Pielisjärven talonpojat Iisak Steniuksen ja Olli Tiaisen johdolla venäläisten etenemisen. Pohjoiskarjalainen - muita velvollisuutesi. Muistomerkin pystyttivät pielisjärveläiset vuonna 1930.
  Juhlallisuuksia jatkettiin illemmalla nuorisoseuran talossa arvokkaalla ohjelmalla. Soittokunta esitti aluksi muutamia kappaleita, jonka jälkeen insinööri K. Lehtinen piti isänmaallisen tervehdyspuheen. Tämän jälkeen astui puhujan paikalle kansanedustaja, pastori Antti Kukkonen. Hän piti syvähenkisen juhlapuheen yleisestä kansalaiskasvatuksesta kosketellen yhteiskuntaelämämme kipeimpiä kohtia. Vielä lausui rouva Aili Nykänen V.A. Koskenniemen “Leijonalipun”. Lopuksi Vuonislahden nuorisoseura esitti näytelmän Porrassalmella.
  Juhlan kokonaisvaikutus oli eheä ja unohtumaton. Tunnustettakoon kernaasti, että vuonislahtelaiset, juhlan pääasiallisimmat huoltajat, olivat suorittaneet järjestelyntehtävät kiitosta ansaitsevalla tavalla. Lopuksi mainittakoon, että patsaan pystyttämiseen tarvittavat varat, noin 10000 mk, on saatu kokoon osittain lahjoituksina, osittain manttaalin omistajain ja suojeluskunnan toimenpiteistä. Patsaan piirustukset on laatinut arkkitehti Veikko Kyander. Onnistunut ajatus on ollut sijoittaa muistomerkki Kolin-kävijäin tien varteen.


Lähde: Vuonislahden kylän historiaa, toimittanut Sirpa Sulopuisto