Mikä merkki, mikä aselaji?

Onko puolustusvoimiin ilmestynyt "uusi aselaji"? Ainakin parin viime vuoden aikana puolustusvoimien järjestämiin kertausharjoituksiin on ilmestynyt sotilaita, joilla on varsin erikoinen ja uusi hihamerkki. Erikoiselta merkki tuntuu, jos sitä ei tunne ja jos sitä vertaillaan muihin yleisempiin aselajimerkkeihin kuten vaikkapa jalkaväkeen, kenttätykistöön taikka pioneereihin.

Kun merkkiä tutkii tarkemmin, niin siitä löytyy kylläkin tuttuja piirteitä. Merkissä on selvästi tasapainossa oleva vaaka ja merkkiä halkoo miekka. Vaa’an tasapaino kuvaa oikeudenmukaisuutta. Miekasta jää mielikuva puolustuksesta. Vaa’an ja miekan muodostama kuvio lepää havunoksien päällä, joka johtaa mielleyhtymän maavoimiin.

Kysymyksessä on oikeudellisen alan toimialamerkki, "lakimiehen merkki". - Opastaa joensuulainen reservin yliluutnantti Yrjö Kahelin. Kahelin toimii siviilitehtävissään asianajotoimistossa lakimiehenä ja hänen reservin SA-sijoituksensa kuuluu oikeudelliselle alalle.

Lakimiehen merkki on tunnuksena uusi ja se on puolustusvoimain komentajan 3.3.2003 vahvistama toimialamerkki. Hyvin usein kertausharjoituksiin osallistuvat lakimiehet saavat selitellä tunnusta myös puolustusvoimien vakituiseen henkilökuntaan kuuluville. Toimialamerkkiä ei juurikaan laajemmin vielä tunneta, kertoo Kahelin.

Jos lakimiehen toimialamerkkiä ei tunneta edes oikein vakituisen henkilökunnankaan keskuudessa, niin mistä asiassa sitten oikein on kysymys. Miksi puolustusvoimissa lakimiehiä yleensäkään on ja mihin lakimiehiä oikein tarvitaan?

Kahelin kertoo, että lakimiehiä toimii maa-, meri- ja ilmavoimissa erilaisissa organisaatioissa eri tasoilla ja hyvin erilaisissa tehtävissä. Normaalioloissa tehtävät ovat keskitetysti ylemmissä esikunnissa, mutta kriisiajan tilanteissa lakimiehiä sijoittuu myös operatiivisesti toimiviin joukkoihinkin. Ehkä perinteisesti puolustusvoimissa toimiville lakimiehille tyypillisiä tehtäviä ovat erilaiset kurinpitoasiat. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös olleet henkilöstön palvelussuhdesektorille kuuluvat asiat. Uudemmista valmentautumista edellyttävistä asioista merkittävimpiä ovat operatiivisen lakimiehen tehtävät. Joka tapauksessa puolustusvoimissa toimivilta lakimiehiltä edellytetään osallistumista valmiussuunnitteluun sekä tarvittaessa kykyä toimia kriisitilanteissa. Puolustusvoimilla on lakimiehille paljonkin erilaista käyttöä.

Poikkeusolojen lainsäädäntöä on jatkuvasti uudistettu ja sen jatkuva kehittäminen on tarpeen kriisitilannekuvien muuttuessa. Käytännössä lakimiehet ovat myös tulleet näkyvästi mukaan sodan johtamiseen, niin kriisinhallinnan yhteydessä entisen Jugoslavian alueilla Bosniassa ja Kosovossa, kuin myös Afganistanin tai Irakin sotaoperaatioiden käskyjen oikeudellisessa tarkistamisessa. Suomalaisia lakimiehiä nämä käytännön kriisihallinnan toimenpiteet ovat koskeneet niissä tilanteissa, joissa suomalaiset lakimiehet ovat osallistuneet rauhanturvaoperaatioihin (KFOR-missio Kosovossa ja SFOR-missio Bosniassa sekä CIMIC-operaatiot Afganistanissa).

Vanha sanonta kuuluu, että kun "aseet puhuvat, niin lait vaikenevat". Kahelin hymähtää sanonnalle ja kertoo kuulleensa sanonnan lukuisia kertoja. Käytännössä tilanne tulisi olemaan juuri päinvastainen. Mahdollisissa poikkeusoloissa erilaisten säännösten määrä tulisi moninkertaistumaan normaaliajan tilanteesta. Näin on myös käynyt Suomessa aiemmin 1939 – 1945 ja jos tilanne sitä edellyttäisi, tämä ilmiö todennäköisesti toteutuisi myös uudelleen. Säännöksiä tarvittaisiin kriisin eri vaiheissa runsaasti ja merkittävää olisi se, että kaikki kyseiset säännökset perustuisivat poikkeustilanteeseen.

Eräs keskeisimmistä lakimiehen tehtävistä liittyykin valmiuden kohottamisen eri vaiheisiin. Sotilaiden on ennakolta suunniteltava sodan uhan edellyttämät toimenpiteet ja huomioitava normaaliolosuhteiden aikaisen lainsäädännön rajoitukset. Käytännössä on mietittävä, tarvitaanko valmiussäädännön mukaisia valtuuksia, vai onko asia ratkaistavissa muulla tavoin. Lakimiehen rooli on tässä arvioinnissa keskeinen. Lakimies toimii sotilasjohdon avustajana ja toisaalta välittää viestiä valtuuksien muutostarpeista edelleen.

Ylimmän poliittisen johdon, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston, asetuksella voidaan valmiustila tai puolustustila saattaa voimaan välittömin vaikutuksin asetuksessa mainitussa laajuudessa. Kyseinen asetus on sitten saatettava välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi.

Sotilasviranomaisille voidaan siten perustellusta syystä antaa vahvat oikeudet poikkeuksellisiin toimenpiteisiin. Näiden oikeuksien perusteella sotilasviranomaiset voivat esimerkiksi määrätä henkilöitä luovuttamaan tavaroita ja työsuorituksia, ottaa käyttöön viestiyhteyksiä, rajoittaa liikkumista kohteita suojattaessa ja ottamaan väliaikaisesti hallintaansa maa- ja vesialueista tai rakennuksia tai niiden osia. Valmiuden kohottamisen suunnittelussa ja kriisitilanteissa on huomioitava, että kaikkien toimenpiteiden on niiden keston ja vaikutuksen osalta oltava välttämättömiä. Mahdollisista vahingoista on asianomaisille suoritettava täysi korvaus. Sotilailla olisi siten näissä mahdollisissa poikkeustilanteissa runsaasti käyttöä lakimiehille.

Kahelin kertoo, että käytännön kertausharjoituksissa lakimiesten käyttäminen on ollut vielä suhteellisen vierasta. - Johtuneeko tämä käytännössä siitä, että perinteisesti sotilasorganisaatioissa toimineet oikeusupseerit ovat tehtävänsä vuoksi joutuneet keskittymään ensisijaisesti kurinpidollisiin kysymyksiin ja oikeudenhoidon alalla toimivilla sotilailla on yleensä tämän roolin vuoksi sotilaiden keskuudessa epämiellyttävä maine.

- Lakimiehiä ei vielä osata käyttää sataprosenttisesti hyödyksi. Tilanne kuitenkin paranee jatkuvasti. Tietysti tässä lakimiehen kuvan muutosprosessissa lakimiesten omalla aktiivisuudella on hyvin keskeinen rooli. Sotilaat ovat vaativia yhteistyökumppaneita, he osaavat arvostaa ammattitaitoa. Lakimiehen on osattava ajoissa avata suunsa ja opastaa ammattisotilasta jo toiminnan ennakkosuunnitteluvaiheessa. Lakimiehen tehtävän täytyy olla ennakoivaa eikä jälkikäteen tapahtuvaa arvostelua, täsmentää Kahelin.

Lakimiesten koulutus puolustusvoimien tarpeisiin on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Normaalitilanteessa puolustusvoimien eri organisaatioissa työskentelee runsas joukko lakimiehiä vakituisissa virkasuhteissa. Pääesikunnassa toimiva oikeudellinen osasto suunnittelee ja koordinoi kaikissa valmiuden kohottamisen vaiheissa puolustusvoimien oikeudellista toimintaa. Oikeudellinen osasto ohjaa oikeudellisen alan reservin lakimiesten koulutusta sekä antaa suosituksia sotilasläänien esikunnille lakimieskoulutuksen saaneiden henkilöiden SA-sijoituksista. Nykyisin myös varusmieskoulutuksessakin voi varusmiespalvelusta suorittamaan saapuva oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut tai opinnoissaan pitkälle edennyt oikeustieteen opiskelija hakeutua erikoisalojen koulutukseen oikeudelliselle alalle. Edellytyksenä tälle koulutukselle on RUK:n suorittaminen ja käytännössä koulutus tapahtuu kokelasvaiheessa. Vuosittain koulutukseen valitaan muutamia henkilöitä.

Yrjö Kahelinille kysymys on reserviläistoiminnasta. Hän toimii siviilityössään asianajotoimistossa lakimiehenä. Reservin lakimiehen tehtävä liittyy siten osittain Kahelinin varsinaiseen ammattiin. Toisaalta reserviläistoiminnassa on myös kysymys harrastuksesta, joka omalta osaltaan katkaisee tavallisia arkirutiineja. Lisäksi reserviläistoiminta on Kahelinille luontainen osa maanpuolustustyöhön osallistumista.