Suomen sodan 1808 muistomerkki Vornan museotien 
varrella. Maantien rakennuttivat venäläiset pikkuvihan 
aikana 1741 - 1743. Tien varrella sodittiin Suomen 
sodan  yhteydessä 1808. Kuva: Raine Turunen

 



ZACHARIAS JUVANDER TALONPOIKAISPÄÄLLIKKÖ JA SOTAINVALIDI VUODELTA 1808


Ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Ericson Wolke mainitsee Historisk Tidskrift för Finland-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Suomen sodan 1808 invalidin Zacharias Juvanderin, syntynyt 4. helmikuuta 1785 ”Karjalassa” ja kuollut 1747 Ulriksdalin veteraanikodissa. Hän oli käynyt Kuopion triviaalikoulun ja päässyt ylioppilaaksi. Triviaalikoulun matrikkelissa näkyy numerolla 53 (140) Zachris Juvonen, syntynyt 20.3.1783, talollisen poika Liperin Viinirannalta ja otettu kouluun 24.10.1800 ”alemman kollegan luokalle” ja saanut todistuksen yliopistoa varten.1  Hänet otti kouluun rehtori Johan Molander, Ilomantsin kirkkoherran poika ja seuraaja sekä viimein Porvoon piispa. Päästö-todistuksen kirjoitti rehtori Adolf Henrik Winter, Kiteen kirkkoherran poika ja itse Nurmeksen ensimmäinen kirkkoherra.

Sukunimi ”Juvander” oli siis annettu koulu- tai yliopistoaikana samoin kuin niin monelle talonpoikaiselle koululaiselle. Silloisella Viinirannalla asui numerolla 10 (uusi Taipale 47) Juvolassa Juvosia neljä sukupolvea: heti Isonvihan jälkeen Jooseppi vuoteen 1767 ja sitten vuonna 1733 syntynyt poika Sakari. Hänen poikansa Jooseppi sai 10.3.1784 pojan, joka kastettiin Josefiksi, jos on uskominen Liperin seurakunnan kastettujen kirjaa. Tämä poika oli Joosepin vanhin ja ainoa sillä vuosikymmenellä Liperin luterilaisessa seurakunnassa kastettu Juvonen.

On täysi syy olettaa, että nuorempi ”Jooseppi” oli oikeastaan ”Zachris” isoisänsä mukaan, niin kuin oli tapana. Liperin papiston taso oli tuolloin sen sorttinen, että väestökirjanpidon virheet olivat mahdollisia. Syntymäpäivä poikkeaa sekä triviaalikoulun että Ulriksdalin veteraanikodin merkinnöistä, mutta nimi lienee sama.

Zacharias Juvander kirjoitettiin Turun yliopistoon vuonna 1807, mutta hän ei ilmoittautunut muiden pohjoiskarjalaisten tavoin Viipurilaiseen osakuntaan. Hän kävi siis triviaalikoulua kuusi vuotta, jolloin nimikin ”hienostettiin”, ja yliopistossa korkeintaan kaksi lukukautta talveen 1808 asti.

Zacharias Juvonen-Juvander oli Suomen sodan aikaan 23-24-vuotias ja kirjoitustaitoisena sopi hyvin Liperin talonpoikaisjoukon päällikön Lappalaisen ”adjutantiksi”. Pielisen talonpoikien päälliköllä Olli Tiaisella oli samoin ylioppilas Isak Stenius ”luutnanttina”. Juvander tapasi kaiketi majuri Carl Wilhelm Malmin, joka johti Karjalan puolustusta. Malmin viimeinen puolustusasema Karjalassa oli Viinirannan itälaidassa Komperonjoella Heposelän ja Viinijärven välissä, mutta se jäi Lohtajan aselepolinjan eteläpuolelle, ja Malmin oli jätettävä se.

Juvander seurasi majuria tämän vetäytyessä aselevon aikana syyskuussa 1808 Iisalmelle eversti Sandelsin prikaatin yhteyteen, sijoitettiin Savon jääkärirykmenttiin ja haavoittui tykinluodista lonkkaan Koljonvirran taistelussa. Ylennys aliluutnantiksi tuli Tukholmassa vuonna 1809. Sakari Juvosesta Zacharias Juvanderiksi muuttunut nuorimies oli kai ainoa pohjoiskarjalainen talollisenpoika, joka yleni Ruotsin vallan aikana upseeriksi – Olli Tiaisen rajakapteenintitteliä ei otettu huomioon varsinaisessa armeijassa.


Veijo Saloheimo