RUL:n uusi puheenjohtaja Mika Hannula 
ei jättänyt puheessaan ketään kylmäksi.

 

 



RUL:n puheenjohtaja Mika Hannula
Joensuun
Reserviupseerien
75-vuotisjuhlassa:

Uskottava puolustus vaatii riittävästi koulutettuja joukkoja


Yleinen asevelvollisuus ei ole uskottavaa ilman riittävän suurta ja riittävän hyvin koulutettua sodanajan kenttäarmeijaa. Kertausharjoitusmäärän nostaminen tänä vuonna 25 000 reserviläiseen usean vuoden harjoituslaman jälkeen on suuri haaste puolustusvoimille, totesi RUL:n puheenjohtaja Mika Hannula Joensuun Reserviupseerien 75-vuotisjuhlassa 29.2. Hannula peräänkuulutti myös analyyttistä keskustelua mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Suomen perustuslakiin on kirjattu, että ”Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustamiseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.” Tämä laki säätää miespuoliselle väestölle yleisen asevelvollisuuden.
  Reserviupseerien tarve sodan ajan joukoissamme on itsenäisyyden alusta alkaen perustunut sille tosiasialle, että ammattiupseereita ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin johtotehtäviin. Sodan ajan joukkoihin sijoitetuista upseereista tänäkin päivänä noin neljä viidestä on reservin upseereita.
  Me reserviupseerit olemme saaneet varusmiesaikanamme koulutuksen sodanajan johtamistehtäviin. Tämän koulutuksen lisäksi meitä yhdistää halu ja kyky tarvittaessa johtaa Isänmaan aseellista puolustusta. Käytännössä tämä vastuu isänmaasta tarkoittaa ainakin kahta asiaa. Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että toimimme siviilitehtävissämme isänmaan etua tavoitellen ja sen turvallisuudesta huolehtien. Toiseksi, meidän on myös huolehdittava omasta ammattitaidostamme sotatyön johtajina. Kuten viime vuosina olemme saaneet huomata, emme voi jättää oman ammattitaitomme kehittämistä ja ylläpitoa kertausharjoitusten varaan. Tänä vuonna puolustusvoimat on nostamassa kertausharjoitusten määrän 25 000 vuorokauteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoitetun reservin upseerin todennäköisyys päästä kertausharjoitukseen kasvaa merkittävästi.


Nato-päätöksen tulee perustua tosiasioihin

Kuluvana vuonna tehdään Suomessa jälleen turvallisuuspoliittinen selonteko. Se tulee tarpeeseen juuri nyt, sillä Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on näkyvässä muutoksessa. Suomi ei ole liittoutumaton maa sanan varsinaisessa merkityksessä. Me olemme EU:n jäsen kaikkine velvoitteineen ja oikeuksineen.
  Suomi on osa läntistä Eurooppaa ja meidän etumme kulkee monessa asiassa käsi kädessä muiden EU-maiden ja läntisen yhteisön kanssa. Suurin osa muista EU-maista kuuluu Natoon. Tämän vuoden turvallisuuspoliittisessa selonteossa menneiden vuosikymmenien poliittiset liturgiat olisi nyt kerta kaikkiaan aika heittää romukoppaan ja arvioida Suomen sotilaallinen asema ja mahdollinen Nato-jäsenyys kylmän rauhallisesti tosiasioihin perustuen. Vetoan tässä yhteydessä poliittisiin päättäjiin ja toivon, ette heillä olisi rohkeutta ja analyyttistä kykyä arvioida turvallisuuspoliittinen tilanteemme ja päätyä meidän suomalaisten kannalta oikeisiin johtopäätöksiin.
  Yleinen harhaluulo on, että liittyminen Natoon tarkoittaisi ydinaseiden tai vieraiden joukkojen sijoittamista Suomeen. Rauhan aikana tätä on turha pelätä tai edes toivoa. Toinen yleinen luulo on, että Natoon liittyminen lisäisi merkittävällä tavalla puolustusratkaisumme kustannuksia. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä. Nato-jäsenyys ei myöskään ole ristiriidassa yleisen asevelvollisuuden kanssa.
  Sodan ajan joukkojemme johtamisjärjestelmiämme on jo pitkään kehitetty Nato-yhteensopiviksi ja myös testattu jo moneen kertaan kansainvälisissä operaatioissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että uskottavan puolustuksen ylläpitäminen vaatii joka tapauksessa resursseja. Ilman ajan tasalla olevaa tekniikkaa ja joukkojen suorituskyvyn ylläpitämistä meillä ei voi olla uskottavaa kykyä puolustaa omaa maatamme, Hannula totesi.