Armeija teknistyy –
kuinka käy reservin?


”Sotavarustus syö koulutuksen rahaa. Teknisten asejärjestelmien nopea hinnannousu saattaa strategian tutkijoiden mukaan johtaa Suomessa joko uskottavan puolustuskyvyn heikkenemiseen tai mahdollisesti sotilaalliseen liittoutumiseen. Sotavarustuksen hinta kasvaa vuodessa jopa kymmenen prosenttia. Samalla toimintamenot vähenevät jyrkästi. Ilman korjaavia toimia toimintamenojen osuus supistuu 12 vuodessa nollaan.” Tämä MTV3:n lyhyt uutinen kesäkuun alussa panee reserviläisen miettimään, mihin suuntaan Suomen puolustusta ja varautumista kriisiaikoihin ollaan viemässä. Vai ollaanko viemässä? Onko tilanne jo se, että ajelehdimme virran mukana jonnekin. Nyt olisi hyvä hetki eduskunnan linjata tilanne ja tehdä asialle jotain, kun päätöksenteko on omissa käsissämme. Vai onko tilanne se, että Suomea ollaan viemässä kohti ammattiarmeijaa ja sotilaallista liittoutumista. Asiasta olisi syytä käynnistää julkinen keskustelu niiden tahojen joille se kuuluu. Eduskuntamme on vain ollut niin kovin kiireinen koko kuluneen alkuvuoden kaikkinaisten sekaannusten ja mediakohujen takia, että varsinainen eduskunnan lainsäädäntötyö ja toiminta julkisen keskustelun foorumina on jäänyt taka-alalle. Mediallakin on tässä oma roolinsa. Otsikoissa on pidetty epäolennaisia asioita, koska ne myyvät ja kiinnostavat kansan syviä rivejä.

Suomi sai viimein ensimmäiset uudet NH-90 helikopterit käyttöön kuluneen kevään aikana. Yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa jätettiin tilaus kahdestakymmenestä kuljetushelikopterista vuonna 2001. Yhteensä 14 maata on tilannut lähes 500 kyseistä kopteria – tähän mennessä niitä on kuitenkin pystytty toimittamaan vasta muutamia kappaleita Saksalle ja Ruotsille. Toimitukset ovat myöhästelleet, koska tilaajamaat ovat halunneet koptereihin omiin tarkoituksiinsa sopivia muutoksia. Pohjoismaat halusivat mm. yhteistä koulutusta ja saavuttaa sitä kautta säästöjä. Säästöt ovat vain tainneet huveta toimitusten pitkittyessä, vaikka myöhästymisestä saatiinkin korvauksia. Helikopterihankintaa perusteltiin aikanaan maavoimien liikkuvuuden nopeuttamisella. Siihen tarkoitukseen kopteri onkin paras ja nopein väline, mutta mihin riittää 20 kopterin kuljetuskapasiteetti? Eduskunta kävi kiivasta keskustelua kopterihankinnan yhteydessä samassa paketissa hankittavista taisteluhelikoptereista. Alan asiantuntijoiden mukaan kuljetuskopterit ilman taistelukoptereiden antamaa suojaa ovat Suomen puolustuksen kannalta kyseenalainen hankinta. Onko tämäkin hankinta tuota MTV3:n uutisessa mainittua kallista ja haavoittuvaa teknologiaa, joka osaltaan vie Puolustusvoimien niukkoja resursseja? Puolustusvoimien komentaja amiraali Kaskeala on useassa yhteydessä korostanut, että huolimatta reservin määrän supistumisesta koko maata ollaan edelleen valmiit puolustamaan. Valmiutta varmasti löytyy, mutta löytyykö varustusta?

Suorittaessani varusmiespalvelusta 1980-luvun lopulla oli itsestään selvää, että intin vermeet ja varusteet ovat kotimaista tekoa. Jos nyt moista asiaa tuli edes pohdittua. Sitten alkoi kuulua nuorempien juttuja, että intin näkkileipä tulee Ruotsista ja muuta materiaalia Virosta. Uudet m05 maastoasut tulevat belgialaiselta Seyntexiltä, joka teettää asuja mm. Bangladeshissa. Reserviläisen rynnäkkökivääri on vaihtunut kiinalaiseen. Tämä on ajan henki. Toivottavasti emme koskaan joudu tilanteeseen, jossa kotimaista osaamista näillä aloilla joudutaan nostamaan nopeasti ja tyhjästä.

Toivotan reserviupseeripiirin puolesta onnea kaikille 4.6. ylennetyille ja palkituille! Toimintanne kertausharjoituksissa ja työnne reserviläisasioiden eteenpäin viemisessä on huomioitu!

 
 
Arto Juntunen
Pohjois-Karjalan reserviupseeripiirin 
puheenjohtaja