Kotimuseo avattiin kevättalvella Jarmo Tolvasen
50-vuotispäivän yhteydessä.





Asetakkia esittelemässä kaupallinen neuvos 
Kari J. Talvitie Helsingistä.




Jarmo ja Mannerheimin ratsupiiska. 
Jarmo Tolvanen esitteli kotimuseotaan 
vierailleen 50-vuotispäivänään.






 



KOTIMUSEO JUUASSA
HARVINAISUUKSIA KERÄYSESINEISSÄ


Juukalainen Jarmo Tolvanen on kerännyt 30 vuoden ajan kotimuseoonsa Suomen sotiin liittyvää aineistoa: dokumentteja, valokuvia, merkkejä, tunnuksia, aseita, varusteita, muistoesineitä.

Tolvanen kertoi aloittaneensa perinnekeräyksen saatunaan mummoltaan jäämistöä, joka käsitti hänen poikansa, alikersantti Andrei (Antti) Murron sodassa saamat kunniamerkit kunniakirjoineen sekä valokuvia, kirjeitä ja puhdetöitä. Antti Murto kaatui Ilomantsissa 5.8.1944.
- Olen hankkinut esineistöä keräilijöiltä, huutokaupoista ja yksityisiltä henkilöiltä, Jarmo Tolvanen kertoi. Olen myös saanut joitakin esineitä lahjoituksina. Kesti yli vuoden laittaa keräysmateriaali esille tänne perinnehuoneeseen. Perustamani museo on saatu esittelykuntoon aivan äskettäin. Se käsittää Asevelimuseon eli sotiemme perinnehuoneen, reserviläismuseon eli reserviläistoimiston ja vanhan sotaväen reservikomppanian saunarakennuksen.
Jarmo Tolvasen mukaan museon esineistöä ei lainata eikä vuokrata. Hän voi kuitenkin myydä tai vaihtaa niitä muiden keräilijöiden kesken.

  Museo ottaa esineitä lahjoituksina vastaan edelleen, mutta tilan ahtauden vuoksi harkitusti. Museoesineistöön pääsee tutustumaan etukäteen sovittaessa ja ilman pääsymaksua. Halukkaat voivat tosin jättää museossa esillä olevaan tykinhylsyyn pienen tuen ylläpitokustannusten kattamiseen.
Viereisessä kuvassa oikealla on Tolvasen mukaan museon arvokkain asu: Suomen Sotaväen 1881-1902 Kuopion 5. Tarkka-ampujapataljoonan Juuan 19. Reservikomppanian vääpelin vv. 1892-1902 Juho Säämäsen asetakki. Isoisänsä asepuvun on lahjoittanut pitäjänneuvos Jussi Säämänen Nurmeksen Ylikylästä.
  Vakinaisen väen mustan asepuvun siniset epoletit ovat 5. pataljoonan tunnukset keltaisin reunuksin. Verkaisessa olkalapussa on vääpelin arvomerkkinä leveä kaluuna poikkipuolin. Vasemmassa hihassa palvelusvuosia kuvaavat kullanväriset nauhat.
  Jefreitterinä ollessaan 1881 Säämänen ampui “oivallisen ampujan merkin”. Juho Säämänen palkittiin 1894 10 vuoden nuhteettomasta palveluksesta Pyhän Annan ritarikunnan nauhassa kannettavalla hopeisella mitalilla. Mitalissa teksti: Uutteruudesta. Asepuvussa oleva mitali on vastaavanlainen. Asepuvun vyö eli “suolivyö” on vastaava kuin Säämäsellä ollut. Housut ja saappaat ovat myöhemmältä ajalta. Venäläinen upseerimiekka.

Suomen Marsalkka, Presidentti, Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheimille kuulunut ratsupiiska kuuluu museon harvinaisuuksiin. Hopeahelassa on leima 1942 ja Marskin monogrammi.

Viereisessä kuvassa jääkäriupseerin asu.

Asetakin kauluksessa kapteenin ruusukkeet. Asu on kuulunut Vapaussodan lääkintämiehelle ja talvisodan sekä jatkosodan JR 8 veteraanille Julius Wiljaselle.
 
 
Teksti ja kuvat: Raine Turunen