Kuvan vitriinissä pienoismalli, jossa esillä 
Linnunlahdella ja Höytiäisen kanavan suulla sijainnut
sodanajan taistelukoneiden sijoituspaikka. Esittelemässä
Joensuun Ilmasillan puheenjohtaja Rauno Suhonen.




Hävittäjäpilotin lentoasu.




Kuvan potkuri on Tupolev -pommikoneesta, 
jonka Oiva Tuominen pudotti Pyhäselkään 
4.7.1941. Samassa ilmataistelussa Tuominen 
pudotti neljä pommikonetta.





Rauno Suhosen rintaan kiinnitettiin Sininen Risti. 
Ristin myönsi Vapaussodan Perinneliitto tunnustuksena
 pitkäaikaisesta, vapaussodan hengessä tapahtuneesta
 vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä.





Kapteenit Markus Korhonen ja Petri Riikonen 
(Joensuun omia poikia) lensivät Horneteilla torin yli.





Näyttelyn avaustapahtumassa torilla oli runsaasti 
Ilmavoimien sotahistoriasta kiinnostunutta yleisöä.





Ilmasotaa Joensuussa -näyttely on upea. Siihen 
kannattaa tutustua.


 



Pilvenveikot ja lentävät lyijykynät
Ilmasotaa Joensuun seudulla 1939-1944 näyttely Carelicumissa


Ilmasodan historiaa Joensuun seudulla -näyttelyssä Carelicumissa on esillä tammikuun 11. päivään 2009 saakka Pohjois-Karjalan museon teemanäyttely Pilvenveikot ja lentävät lyijykynät - Ilmasotaa Joensuun seudulla 1939-1944. Se kertoo mm. jatkosodan aikana seudulla toimineista Ilmavoimien lentolaivueista.

Museonjohtaja Tarja Ranninen-Siiskonen näyttelyn avajaisissa Joensuun torilla:

- Tänään avattava Pohjois-Karjalan museon näyttely paneutuu moneen ajankohtaiseen ja alueelliseen teemaan. Näyttelyssä tuodaan esille sekä sota-ajan toimintaa että Karjalan Lennoston nykyistä toimintaa. Tämän näyttelyn ajankohtaisuutta lisää myös se, että Joensuun kaupunki täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja Suomen Ilmavoimat 90 vuotta.
- Kun tarkastelemme historiallisesti Joensuun seudun merkitystä toisen maailmansodan aikana olimme silloin keskipisteessä. Yli puolet Suomen Ilmavoimien lentokalustosta oli Joensuun seudulla vuonna 1941.

Tänään avattavaa näyttelyä alettiin ideoida vuosien 2003/2004 aikana. Haastattelut tehtiin vuonna 2005. Nyt avattava näyttely on työllistänyt Pohjois-Karjalan museon henkilökuntaa aktiivisesti viime kesästä lähtien. Erityisesti haluan kiittää Joensuun Ilmasiltaa ja sen antamaa apua. Viime vuonna 20 toimintavuottaan juhlinut Joensuun Ilmasilta vaalii ilmavoimien perinteitä Pohjois-Karjalan alueella. Puheenjohtaja Rauno Suhonen on ollut meille korvaamaton apu myös viimeisten viikkojen aikana. Toivon, että näyttelystä saatte paljon lisätietoa ja uusia elämyksiä, museonjohtaja totesi. 

Karjalan Lennoston komentaja eversti Juha Suonperä: 

Suomen Ilmavoimat täyttää tänä vuonna 90 vuotta, ollen siten yksi maailman vanhimmista ilmavoimista. Karjalan lennoston juuret alkavat vapaussodan keväästä 1918. 
Lentorykmenttimme taistelivat viisi sotavuotta loistavasti. Laivueemme ampuivat ilmataisteluissa alas toistatuhatta viholliskonetta. Historiaamme kuuluu yksitoista Mannerheim-ristin lentäjäritaria. Joukossa muun muassa ”Illu” Juutilainen ja ”Hasse” Wind. Heihin kuului myös Joensuun oma poika Lauri Nissinen.
Talvisotiin lähdettiin Fokker D21 kalustolla. Se osoittautui pian kömpelöksi. Brewsteireillä mentiin sitten jatkosotaan ja Saksasta saatiin sittemmin ”mersut”, jotka olivat meille elintärkeitä maamme kohtalon hetkinä. 
Suomen Ilmavoimat siirtyivät suihkukonekauteen 1950-luvulla. Tuolloin hankittiin Vampiret, Gnatit ja Fougat. Sen ajan mittapuun mukaan kyseiset koneet olivat lähinnä harjoituskalustoa.
Vuonna 1962 solmittiin sopimus Mig-21 F-koneiden hankinnasta ohjuksineen. Tyyppi kuului silloin suorituskyvyltään maailman huippuihin. Se vei lentäjät kahden Machin nopeuksiin ja hetkellisesti suihkuhävittäjäkaluston kärkeen jopa maailmanlaajuisesti. Tyyppi palveli neljänä eri versiona luotettavasti 35 vuotta, aina vuoteen 1998 saakka. Sitten siirryttiin Hornettiin ja jälleen olemme maailman huipulla lentokaluston suhteen.

Eversti Juha Suonperän mukaan Suomen Ilmavoimilla menee hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan ennen. Ilmavoimamme ovat tänä päivänä tunnustetusti maailman huippuluokkaa. – Tästä on hyvänä esimerkkinä 19.5. alkava kaksiviikkoinen kansainvälinen harjoitus. Harjoitukseen osallistuu koneita ja henkilöstöä ympäri Eurooppaa. Kokonaisvahvuus on 1500 henkilöä. Rissalaan tukeutuu lisäksemme myös englantilaiset ja saksalaiset. Lentokierroksessa on parhaimmillaan 50 konetta.
- Joensuun seutu oli sotien aikana yksi ilmavoimien suurimmista tukikohdista. Se oli lähinnä pommitus- ja tiedustelukoneiden tukeutumisaluetta sekä kaukopartioiden huoltamista ilmasta. Hävittäjät toimivat rintaman tuntumassa. Niiden tukikohtia olivat Värtsilä, Immola, Nurmoila – tukikohtia Karjalasta.
- On hienoa, että Pohjois-Karjalan museo on ottanut näyttelynsä aiheeksi maakunnan ilmasodan historian. Se historia on merkittävä ja siinä mukana olleiden osuus itsenäisyytemme säilyttämisessä on suuri. Toivotan näyttelylle kaikkea hyvää ja runsaasti yleisöä. Perinteet antavat juuret, me annamme siivet, Eversti Juha Suonperä totesi puheensa lopuksi.

Joensuun kaupungin tervehdyksen näyttelyn avajaisiin tuonut kaupunginsihteeri Jari Horttanainen totesi “Pilvenveikot ja lentävät lyijykynät, Ilmasotaa Joensuun seudulla” -näyttelyn olevan yksi juhlavuoden tapahtumista Joensuun täyttäessä 160 vuotta. Kaupunginsihteerin mukaan kohtalon vuosina Joensuusta harjoitettu ilmatoiminta oli osaltaan turvaamassa itsenäisyytemme säilymisen ja kaupungin tulevan kehityksen
- Kaupungin puolesta kiitän kaikkia tämän näyttelyn valmisteluun osallistuneita henkilöitä ja tahoja ja toivon, että mahdollisimman moni joensuulainen ja Joensuussa vieraileva löytäisi tiensä tutustumaan kaupunkimme historian yhteen tärkeään vaiheeseen.
 
 
 
Raine Turunen