Kenraali Tanskanen piti vahvan 
ja kantaaottavan puheen

 

 



Kenraalimajuri Seppo Tanskanen 75 juhlassa:
Itsenäisyytemme oli
suomalaisen sotilaskunnon varassa


Kenrm Seppo Tanskasen mukaan yhdeksän vuosikymmentä täyttäneen itsenäisyytemme säilyminen talvi- ja jatkosodissa oli usein veitsen terällä: se oli suomalaisen sotilaskunnon varassa. Tietoisuus tästä on siirtynyt henkisenä perintönä nuoremmille polville.


- Otin mielihyvällä vastaan mahdollisuuden puhua entisen koulukaupunkini reserviupseerien 75-vuotisjuhlassa. Esitän mitä parhaimmat onnitteluni kerholle sen pitkäaikaisesta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Itsellänikin on muistikuvia yhteistyöstä tämän kerhon kanssa 1960-luvulta ja 70-luvun loppupuolelta.”



Kylmä sota

Seppo Tanskasen mielestä kylmän sodan alkutahteina voidaan pitää kahta merkittävää puheenvuoroa vuonna 1946. Neuvostoliiton johtaja Stalin kehotti silloin omiaan varautumaan suureen yhteenottoon kapitalistisen maailman kanssa ja Winston Churchill totesi rautaesiripun laskeutuneen Eurooppaan ylle. Kylmän sodan nimen saanut vaihe poikkesi merkittävällä tavalla rajatonta väkivaltaa ja hirvittäviä tappioita aiheuttaneista maailmansodista.
- Kylmä sota oli kahden suuren, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamien liittoutumien välistä henkien taistelua ja kilpavarustelua. Siinä kaksi erilaista ajatusmaailmaa ja yhteiskuntajärjestelmää kamppaili runsaan 40 vuoden ajan maapallon johtoasemasta. Valtavasta ydinaseiden varustelusta ja joukkojen korkeasta taisteluvalmiudesta huolimatta, suurvaltaliittoutumien väliseltä yhteenotolta vältyttiin - joskus viime tingassa.


Kylmä sota - kauhun tasapainon leimaama asemasota.

Juhlapuhujan mukaan Suomessa pyrittiin noina vuosikymmeninä läntisen yhteistyön säilyttämiseen ja kehittämiseen, samalla kun elettiin laajenevien itäsuhteiden ja jopa painostuksen oloissa. Korostunut idänsuhteiden vaaliminen johti moniin vääristymiin, kuten yksipuolisuuteen tiedotusvälineissä, oppikirjojen muokkaamiseen, kirjojen ja elokuvien hyllyttämiseen, vapaaehtoisen maanpuolustustyön rajoituksiin, käymiemme sotien ja niiden veteraanien arvostelemiseen sekä omien puolustusmahdollisuuksiemme vähättelemiseen.
- Kylmä sota loppui 1991 ja ratkaistiin Suomen ulkopuolella. Sota voitettiin läntisen talouden ja ennen muuta Yhdysvaltojen ylivoiman turvin. Kylmää sotaa seurasi kymmenkunta vuotta USA-keskeistä yksinapaista aikaa, kun vastustaja NL oli romahtanut.


Terrorismin aika

Kenraalimajuri Tanskasen mielestä kylmän sodan jälkeinen aika päättyi lopullisesti syyskuun yhdestoista 2001. Tuon päivän terrori-iskut Yhdysvaltoja vastaan aloittivat ”neljännen maailmansodan”, kuten eräät amerikkalaiset kenraalit ja poliitikot presidenttiä myöten ovat luonnehtineet.
- Terroristien tavoitteissa lienee kyse länsimaisen elämäntavan vastustamisesta ja korvaamisesta radikaalilla islamilaisuudella. Tämän kamppailun rintamalinjat eivät kulje idän ja lännen, vaan pohjoisen ja etelän välillä. Käynnissä on epäsymmetrinen sota; joukot eivät taistele toisiaan vastaan, eikä siinä noudateta perinteisiä sodankäynnin sääntöjä. Vastustaja on hajallaan, piilosta iskevä, pieniä ryhmiä käsittävä ja asiaansa uskova joukko. Nykypäivän terroristit eivät iske hyvin suojattuihin kohteisiin. Ne eivät myöskään vältä viattomien sivullisten kärsimyksiä ja tappioita. Terroristit iskevät julkisuutta saadakseen.


Muut uhat

- Me elämme integraatioon ja globaalitalouteen sopeutumisen aikoja. Sotilaallisten uhkakuvien ja terrorinkin edelle ovat nousseet ilmastonmuutos, öljy- ja säteilykatastrofit, energian ja luonnonvarojen riittämättömyys, hyökkäykset tietojärjestelmiä vastaan.
- Vuoden alusta voimaan astuneen uuden puolustusvoimia koskevan lain tärkein tehtävä on Suomen kansan ja sen alueen puolustaminen. Tähän tarkoitukseen käytetään puolustusmäärärahoista noin 98%. Lakisääteinen tehtäviin kuuluu myös viranomaisten tukeminen. Tästä ja maakuntajoukkojen roolista saatiin ensikokemuksia Nokian vesikriisin aikana. Eniten julkisuudessa esillä on kuitenkin kriisinhallinta ja siihen osallistuminen

Tanskasen mukaan muuttuneisiin oloihin liittyy myös pitkälle kehitetty Nato-yhteensopivuus puolustuspoliittinen ja puolustusvoimien tilanne on tällä hetkellä ehkä vahvemmalla pohjalla kuin koskaan aikaisemmin. Nuoremmat sukupolvet ovat kantaneet tässä mielessä vastuunsa veteraanisukupolven perinnön hoitamisessa. Siinä reservin upseerit ovat jatkossakin tämän työn etulinjassa.