Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan 
piirin pj. Jouko Hälvä.



Ilomantsin Sotainvalidien puheenjohtaja 
Kauko Salomaa.



Juhlayleisöä



Sota-ajan musiikkia sota-aikaisella hanurilla.



Kajalan Sotilassoittokunta



Kuvassa Syvärin taisteluissa mukana olleet sotainvalidit 
vaihtamassa kuulumisia.



POHJOIS-SAVON JA POHJOIS-KARJALAN SOTAINVALIDIEN KESÄTAPAHTUMA ILOMANTSISSA

Rovasti Mauri Hyvärinen:
- Tänään on teidän juhlanne. Tänään te olette yhdessä, kertoilette, muistelette, katsotte eteenpäin. Tänään te iloitsette ja kaipaatte.
- Kun katsomme teitä, tiedämme teidän kestäneen paljon. Teidät nähdessämme ja teidän vaiheita kuullessamme te rohkaisette meitä jaksamaan ja rakentamaan tulevaisuutta.



Sotainvalidien Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Jouko Hälvä tervehdyssanoissaan:

- Tervetuloa tänne Pietarin itäpuolelle, koordinaattien mukaan EU:n itäisimpään kuntaan, 1400 -luvulta lähtöisin olevaan pohjoiskarjalaiseen emäpitäjään.
Hälvä kiitteli Ilomantsin kuntaa, todeten, ettei ilman kunnan huomattavaa tukea tilaisuutta olisi voitu näin laajoissa puitteissa järjestää. - Ilomantsin osaston puheenjohtaja Kauko Salovaarakin  on kantanut järjestelyissä suuren vastuun. Kesätapahtumaan ilmoittautui 750 osanottajaa. 
Erityisesti Hälvä kiitteli Parppein koulun oppilaita, koska koululaiset olivat mukana kahvi- ja ruokatarjoilussa sekä vieraita auttamassa. 
Tilaisuuteen oli esitetty kutsu kaikille ilomantsilaisille sotiemme veteraaneille.
- Rivien harvetessa on kaikkien etujen mukaista järjestää tällaiset yhteiset juhlat, Hälvä muistutti.



Ilomantsin kunnan tervehdyksen esittänyt kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi oltavan historiallisella paikalla, sillä taisteluja käytiin vain 10 kilometrin päässä kirkonkylästä itään.
- Sotainvalidien veljesliitto on tehnyt erinomaista työtä sotainvalidien elämänolojen parantamiseksi. Jokainen meistä tietää miehiä ja naisia, jotka sodan muistoista ja vammoistaan huolimatta tekivät raskasta työtä toisten rinnalla. Sodassa annettu uhraus omasta terveydestä sekä sodan jälkeen tehty työ olkoon meille kaikilla mallina ja esimerkkinä rakkaudesta isänmaata kohtaan.
  Hoskosen mukaan kunnat kantavat suuren vastuun sotainvalidien palvelujen järjestämisessä, eikä valtiovalta saa jäädä  asiassa vain neuvonantajan rooliin . Senkin on kannettava vastuunsa rahoituksen järjestämisessä.



Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan tuonut sekä juhlapuheen pitänyt P-K:n sotilasläänin komentaja eversti Seppo Pesonen sotainvalideille:

- Puolustuskykymme on tällä hetkellä parempi kuin koskaan viime sotien jälkeen. Nyt kun sodista on kulunut 61 vuotta, silloin tehtyjä ratkaisuja voidaan tarkastella vankemmin perustein kuin sotaa edeltävinä ja sen jälkeisinä vuosina. Suostuminen vuonna 1939 Neuvostoliiton aluevaatimuksiin olisi johtanut Suomen miehitykseen ja itsenäisyytemme menettämiseen.
- Sopii myös miettiä, olisiko Suomella ollut  mahdollisuutta estää saksalaisten joukkojen  Pohjois-Suomen alueen käyttö - tai miten Suomen olisi käynyt, jos jatkosodassa vihollisen aloittama suurhyökkäys olisi jouduttu ottamaan vastaan talvisodan jälkeen piirretyiltä rajoilta.
  Eversti Seppo Pesosen mukaan Suomi on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakentanut uskottavan puolustuskyvyn, jota kohtaan tunnetaan luottamusta myös rajojemme ulkopuolella. - Eikä puolustusratkaisuja ole tarvinnut muuttaa Euroopassa tapahtuneista muutoksista huolimatta.
- Sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustusjärjestelmään perustuva ratkaisu on edelleen taloudellisin ja toimivin malli, jonka avulla laajaa Suomen maata kyetään uskottavasti puolustamaan.
- 2010 -luvulla puolustusvoimilla on aikaisempaa vähemmän joukkoja, mutta toimintavalmiimpia, liikkuvampia ja iskukykyisempiä. Varusmiehet ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Naisten vapaaehtoinen asepalveluskin on jo vakiintunut osaksi puolustusvoimien koulutusjärjestelmää.


Huomionosoituksia

Ilomantsilaiset Eino Kastinen ja Teuvo Strandman vastaanottivat Sotainvalidien Veljesliiton suuren ansiomerkin ja Veikko Määttänen kultaisen ansiomerkin. Marskin sotainvalidirahaston tunnustuspalkinnon sai Vieno Kekkonen Nurmeksesta ja Aino ja Jorma Pätiälän rahaston tunnustuspalkinnon sai joensuulainen Leena Tolvanen. Sotainvalidien Veljesliiton juhlaraha luovutettiin eversti Seppo Pesoselle.
  Tilaisuuden musiikillisesta annista vastasi Karjalan Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Raimo Maaranen.


Teksti ja kuvat: Raine Turunen